Huomenna alkaa dieetti!

Tuttu lause iltaisin monelle, eikö? Jotenkin sitä sallii sen viimeisen, ihanan, kaloreita ja rasvaa pursuavan annoksen illalla, kun on vakaasti päättänyt, että huomenna SE alkaa.

Heräät aamulla, tosin hieman huonojen yöunien jälkeen, sillä illan roskaruoka ja turvonnut olo on vaikuttanut vielä yöllä nukkumiseenkin. Noh, mitä väliä vaikka hieman huonosti on nukuttukin, sillä olet täynnä intoa "uuden" elämän aloittamiseen. Ja aiot kuitenkin aloittaa samalla myös kuntoilun, uuden elämän myötä. Joten ensi yönä nukut varmasti paremmin.

Keität kahvin ja päätät juoda mustana sen, ettei tule maidosta turhia kaloreita. Maistuuhan se vähän pahalta, mutta pakon edessä menee. Keität kaurapuuron, mutta tällä kertaa jätät siitä voisilmän ja sokerin pois, sillä nehän vasta lihottaa. Aamiainen ei maistu juuri miltään, mutta eihän dieettiruuat ikinä maistu. Olet tyytyväinen itseesi, kun vaihdoit metvursti-juustoleivät terveelliseen kaurapuuroon. Tunnet jo suorastaan, että laihtuminen on alkanut. Tästä on hyvä jatkaa uutta elämää.

Jatkat matkaasi töihin. Sähköpostin lukemisen ääressä juot pari kuppia lisää mustaa kahvia. Kymmeneltä vatsa alkaa ilmoittaa mukavalla murinallaan, että nälkä. Mietit, että nyt on vaan kestettävä lounasaikaan asti vaikka kuinka murisee. Huh, vihdoin kello on 12 ja pääset lounaalle. Työkaverit lähtee läheiseen buffettiin syömään. Jäät itse toimistolle ja lämmität evääksi ostamasi pakastekasvissosekeiton. Tuumaat, että onpa hyvää, tätä syön huomennakin. Kokonaisessa lautasellisessa keittoa ei ole kuin 130 kaloria. Siis niin vähän. Tätä syömällä laihtuu taatusti. Lounaan jälkeen olet taas tyytyväinen itseesi, kun olet syönyt kevyesti, eikä ole enää nälkä. Työkaverit tulevat seisovasta pöydästä ja päivittelevät kun tuli taas kerran syötyä liikaa. Myhäilet tyytyväisenä ja mielessäsi mietit, että vähän ajan päästä työkaverisi ihailevat, kun juuri sinä olet pystynyt laihduttamaan ja kaikki hämmästelevät uskomatonta itsekuriasi. Samaan aikaan ihmettelet itse hieman, kun tunnet, että vatsaa turvottaa ja hieman pierettää, vaikka söitkin niin kevyesti.

Iltapäivällä vatsa alkaa taas hieman murista ja on nälkä. Otat kahvin, mutta tällä kertaa laitat mukaan tilkan maitoa, koska 4:s kuppi mustaa kahvia ei enää maistu kovin hyvältä. Tunnet kuinka, pahin nälkä meni ohi. Huh.

Ajat töiden jälkeen kotiin ja syöt purkin maitorahkaa. Kaikki urheilijat ja hoikathan syö rahkaa. Se maistuu pelkilteen aika pahalta, mutta niinhän ne kaikki dieettiruuat maistuu.

Olit päättänyt jo eilen, että tänään lähdet lenkille, sillä kuntoilu kuuluu nyt uuteen elämääsi. Olet heti tyytyväinen itseesi, kun astut ovesta pihalle. Kävelet parin kadun mitan verran ja rupeat juoksemaan, sillä juokseminen on kunnon liikuntaa ja kaikki hyvässä kunnossa olevat hoikathan juoksee. Parin sadan metrin päästä alkaa tuntumaan aika pahalta. Vatsakin on edelleen jotenkin turvonnut ja ilma kiertää mahassa. Puuskutat ja toivot, ettei kukaan näe, kun naamasi on kirkkaan punainen. Pysähdyt ja päätät kävellä hetken, ja kiroat itseäsi kun sinulla on niin huono kunto. Että on pitänytkin päästää itsensä siihen kuntoon. 10 vuotta sittenhän kävit välillä hölkkäämässä jopa 5 kilometrin lenkkejä. Päätät kääntyä takaisin kotiin, kun et toisellakaan juoksuyrittämällä jaksanut juosta kuin muutaman sata metriä ja kokoajan tuntui ihan karmealta. Päätät, että huomenna menet salille, sillä juoksu ei ole todellakaan sun juttu. Ja ainahan voit kertoa muille, että muuten kyllä juoksisit, mutta sun polvet ei kestä juoksua.

Lenkin ja suihkun jälkeen tuntuu kuitenkin hyvältä ja olet tyytyväinen itseesi. Hymyilet. Nälkä on tosin aivan karmea. Teet itsellesi salaatin, sillä salaatti on kevyttä ruokaa. Ruuan jälkeen oikaiset sohvalle ja mielessä pyörii jatkuvasti kaapissa olevat dominokeksit. Mutta ei, niitä ei voi dieetillä syödä. Myhäilet jo mielessäsi, että kunhan dieetti on ohi, niin syöt koko paketin. Parin tunnin päästä on taas aivan hirveä nälkä ja hieman huono olo. Taistelet mielessäsi, kun tekisi niin paljon mieli syödä yksi leipä. Yksi vaivainen leipä. Eihän nyt dieetti kaadu yhteen leipään, kun olet koko päivän syönyt kevyesti. Teet itsellesi yhden leivän, laitat juustoa hieman ohuemmat siivut kuin normaalisti. Leipä maistuu taivaalliselta. Siis vielä paremmalta kuin normaalisti. Hetken päästä päätät syödä vielä toisen. Mietit, että jos kuitenkin söisit vaan yhden dominokeksin jälkiruuaksi, niin ei se voi koko dieettiä kaataa. Dominokeksi suorastaan sulaa suuhun.

Mietit, että hemmetti, dieetti meni jo piloille kun otit sen ensimmäisen leivän. Ihan sama vaikka syöt koko paketin dominokeksejä. Voit ihan hyvin aloittaa dieetin vasta huomenna. Mitä nyt yksi päivä tässä enää vaikuttaa. Keksien jälkeen tekee mieli jotain suolasta ja syöt vielä lisää leipää. Menet sänkyyn ja podet huonoa omaatuntoa, kun et pysynyt suunnitelmassasi. Vituttaa ja ärsyttää. Googlaat pikadiettien ohjeita netistä vielä ennen nukahtamista. Vakuutat itsellesi ennen nukahtamista, että huomenna onnistut. Huomenna aloitat dieetin.

Tuttu kierre, eikö?

Koko laihdutusurakkahan lähti jo pieleen siitä ensimmäisestä kahvikupista. Jos et pidä mustasta kahvista, niin älä juo sellaista. Miten voisit jatkaa laihdutusta pitkäjänteisesti, jos joka päivä pitää juoda tai syödä jotain mikä maistuu pahalta. Seuraava virhe tuli sitten siinä puurossa. Puuro toki on hyvä aamupalan osa, muttei yksinään suinkaan riittävä. Tyhjä vatsa ja mustat kahvit ennen lounasta, sekä liian kevyt, ja pelkistä hiilareista koostuva keitto, aiheutti vatsan turpoamisen ja ilmavaivat. Seuraava virhe tuli taas liian pitkällä ruokavälillä. Rahka ennen juoksua ei anna oikeastaan mitään energiaa, jota kuitenkin tarvitset, jotta jaksat liikkua. Seuraava virhe tulikin siinä juoksussa. Jos kunto on valmiiksi aika huono, niin käveleminen olisi huomattavasti parempi vaihtoehto kuin juoksu. Sitä jaksaa tehdä pitempään ja sykkeet pysyy rasvanpolttoalueella. Ja kävelylenkin jälkeen luultavasti tunnet onnistumisen tunnetta, joka nyt juoksulenkistä jäi puuttumaan. Haluat luultavasti tehdä lenkin myös huomenna, kun siitä tulee hyvä olo. Päivän aikan syödyt liian vähät kalorit ja ravintoaineet ja rasvan ja suolan puuttuminen johti juuri siihen kontrolloimattomaan iltasyömiseen. Jos olisit pitänyt ateriavälit tasaisena 3-4 väleinä koko päivän, ja syönyt sekä proteiinia ja hiilihydraatteja, sekä rasvaa, niin väitän että dominokeksit olisi edelleen kaapissa ja ylimääräiset leivät olisivat jääneet syömättä.

Ja onhan tässä vielä se mentaalinen puoli. Mieti mitä tämä jatkuva ns epäonnistuminen tekee mielelle. Se masentaa. Onnistumisen tunteesta taas tulee hyvä olo ja mieli.

Niin moni yrittää liikaa kerralla. Muuta mieluummin yksi asia kerrallaan. Aloita vaikka sillä, että syöt niin kuin ennenkin, mutta käyt kävelyllä esimerkiksi 3 kertaa viikossa. Tunnet taatusti onnistumisen tunnetta jokaisen kävelylenkin jälkeen. Parin viikon päästä voit muuttaa vaikka sitten ateriarytmin jne... Jokainen onnistumisen tunne ruokkii sinut seuraavaan onnistumisen tunteeseen. Ja loppujen lopuksi tuloksia syntyy vain hyvällä. Vai miten kauan luulisit jaksavasi harrastaa liikuntaa, joka tuntuu tosi pahalta? Tai kituuttaa kurnivalla vatsalla odottaen aina seuraavaa ruokahetkeä, jolloin pääset syömään pahalta maistuvaa ruokaa.